Pitkään alalla toiminut Kattoliiton hallituksen jäsen ja MH-Kate Oy:n toimitusjohtaja Mikko Törvi kritisoi kattoalaa huonosta rakentamisen laadusta. Hänen kokemustensa mukaan lähes jokaisella katolla on vesivahinkojen riskitekijöitä. Yleisimmät riskitekijät liittyvät ohjeidenvastaisiin rakenteisiin ja huollon puutteeseen.
“Lähes poikkeuksetta tulee vastaan ohjeidenvastaisia rakenteita. Joko ei olla osattu tehdä kunnolla tai sitten kyseessä on silkkaa piittaamattomuutta rahan- ja ajansäästön toivossa,” Törvi toteaa.
Rakennusvirheet näkyvät yleensä yksityiskohdissa, esimerkiksi väärin asennettuna läpivientinä. Tällaiset virheet ilmenevät tyypillisesti kymmenen vuoden sisällä, kun taas huollon laiminlyönti aiheuttaa ongelmia vanhemmissa katoissa.
Kattovuotojen korjaaminen on kallista
Kattovuodot ja niiden aiheuttamat korjaukset voivat olla erittäin kalliita, mikäli vauriot jäävät havaitsematta ajoissa. Osa vuodoista voi pysyä piilossa pitkään.
Törvi jakaa kattovuodot kahteen luokkaan: silmämääräisesti näkyviin vaurioihin ja pitkään piilossa oleviin vuotoihin. Jälkimmäiset kehittyvät rakenteissa pikkuhiljaa ja voivat aiheuttaa merkittävää tuhoa ennen kuin ne havaitaan.
“Aika on kustannusten kannalta ratkaiseva tekijä. Isommilta kustannuksilta vältytään, mikäli vuoto ei ole ehtinyt kastella rakenteita,” Törvi korostaa.
Kiinteistöomistajien kannattaakin panostaa säännölliseen huoltoon ja tarkastuksiin, jotta pienemmät vuodot voidaan löytää ja korjata ennen kuin ne aiheuttavat suuria vahinkoja. Katon korjaaminen on usein järkevää, jos katto on muuten hyväkuntoinen ja vuotokohta voidaan selvästi osoittaa. Useiden vuotokohtien tai toistuvien vuotojen yhteydessä kannattaa harkita koko katon saneerausta.
Katon huoltoa ei saisi laiminlyödä
”Suunniteltu ja ennakoiva huolto on avainasemassa. Pieni vuoto on usein helppo korjata alussa, mutta ajan myötä siitä voi tulla kallis ja työläs korjattava”, VILPE Oy:n tutkimus- ja kehitysjohtaja Veli-Pekka Lahti sanoo.
Huolto on ratkaisevan tärkeää katon pitkäikäisyyden kannalta. Vuosihuollon aikana tarkistetaan, että katto on puhdas eikä siinä ole esimerkiksi lehtiä tai muuta roskaa, joka voisi tukkia veden pääsyn katolta. Lisäksi huollossa tulee tarkistaa läpiviennit ja kattokaivot sekä varmistaa, että vesi pääsee valumaan katolta pois.
“Huollolla on valtava merkitys: parhaimmillaan katon ikä pystytään kaksinkertaistamaan. Ohjeiden mukaisesti tehty loiva kermikatto, jota huolletaan säännöllisesti, kestää 40–50 vuotta,” Törvi kertoo.